Terveyttä mitataan erilaisilla laitteilla

Terveyden seuraamiseen on nykyihmisellä käytössään monenlaisia mittauslaitteita. Vielä pari vuosikymmentä sitten mittaaminen tapahtui enimmäkseen sairaaloissa tai ainakin lääkäreiden, urheilulääkäreiden, sairaanhoitajien tai erikoissairaanhoitajien ja fysiotrepeuttien toimesta. Nykyaikaa on tehdä helpot seurantamittaukset kotona. Turha mystiikka laitteiden käytöstä on karissut pois samalla kun laitteiden hinnat ja saatavuus on parantunut. Myös uusi teknologia ja mobiilisovellukset ovat muuttaneet tilannetta oleellisesti. Sairauden seurannasta on tullut vähitellen terveyden seurantaa.

Terveyden maksimointi biohakkeroinnin avulla

Suorituskyvyn maksimointi on aina ajanut urheilijat mittaamaan suoritustaan eri tavoin. Itsensä mittaaminen on ollut harvojen huvia, mutta nyt monet eri laitteet kuten askelmittarit, sykemittarit, aktiivisuusmittarit, koti-EKG-laitteet, erilaiset sensorit ja mobiilisovellukset, Apple Watch-älykellot ovat kaikkien saatavilla. Oman terveyden mittaaminen eli biohakkerointi onkin kasvava trendi. Erilaisten sensorien avulla voidaan ihmisestä kerätä paljon tietoa, mitä jatkojalostamalla voidaan hyödyntää niin sairauden- kuin terveydenhoidossa. Kiinnostava näkökulma on yksilöllisyys. Väestöllisistä ravinto- ja liikuntasuosituksista siirrytään yksilöllisiin suosituksiin biohakkeroinnin avulla. Monien ilmaisten tai maksullisten matkapuhelimiin ja tabletteihin saatavien sovellusten avulla on helppo tarkastella mitattuja kuntoilumääriä, kulutusta, kaloreita, ruoan ja unen laatua sekä asettaa ja saavuttaa tavoitteita saadun tiedon perusteella.

Terveysdataa yhteiskäyttöön

Ainainen murehtiminen terveydenhoidon resurssipulasta voi olla piankin historiaa, jos biohakkerointi yleistyy. Kokemuksia aiheesta on jo nyt. Esimerkiksi Hämeenlinnassa kesällä 2015 alkanut kokeilu otti terveydenhuoltojärjestelmän ja sen asiakkaiden käyttöön erilaisia digitaalisia mittareita. Ajatuksena on jakaa kuntalaisen itse tekemät mittaukset terveydenhuollon ammattilaisille Minunterveyteni.fi-palvelun kautta. Mittausten tekeminen ei ole pelkästään terveyspalveluja varten, vaan dataa saa hyödyntää itse parhaaksi katsomallaan tavalla.

Palvelun ydinajatuksena on että tieto kulkee paremmin ja näin vastaanottopalvelut paranevat, mikä hyödyttää asiakasta. Halutessa palvelun kautta saa neuvoja, joiden avulla voi edistää terveyttä vaikkapa tekemällä yksilöllisen terveysanalyysin tai valmennusohjelman. Askel pidemmälle on esimerkiksi painonhallinnan terveysvalmennusohjelmaan osallistuvan asiakkaan käyttöönsä saamat eri välineet ja sovellukset, jotka antavat tietoa askelmääristä, nukkumisesta ja painosta. Asiakkaan suostumuksella terveystilille menevät tiedot ovat myös terveydenhuollon ammattilaisten käytössä. Tietojen hallintaoikeus pysyy kuitenkin asiakkaalla. Hämeenlinna kokeilu on kiinnostava ja varmasti viitoittaa tietä tulevaan.

Seuraava askel päälle puettavat laitteet

Voimakkaassa kasvussa on sensoriteknologia, jota hyödynnetään päällepuettavissa laitteissa. Sensoreiden avulla ihmisestä saadaan valtava määrä tietoa, jota voi hyödyntää potilaiden terveydentilan seuraamisessa ja parantamisessa. Eräs mielenkiintoinen esimerkki on Googlen patentoimat aurinkoenergialla toimivat älykkäät piilolinssit, joiden avulla voi kerätä käyttäjästä biologista tietoa kuten verensokeritasoja. Tämä voisi olla diabeetikolle oikein kätevä ratkaisu.